Tasapainoa kuluttamiseen
"Opiskelijana tuntuu melko kaukaiselta puhua uuden sähköauton hankinnasta. Realistisempaa tässä vaiheessa on miettiä esimerkiksi vaatteiden kohdalla omaa kulutusta", pohtii toisen vuoden opiskelija kulutusvalintoja käsittelevässä esseessään.
Kulutus ei voi loppua, se pitää maailmantalouden pyörinnässä. Kuluttaminen tuo ihmisille työpaikkoja, samalla kasvattaen heidän elintasoansa. Kulutus tuo tällä hetkellä kuitenkin liikaa ongelmia, vaikka talous kasvaisikin. On siis löydettävä tasapaino, jossa saataisiin maksimaalinen taloudellinen hyöty ja haitat minimoitaisiin. Kestävä kuluttaminen kuulostaa siis ratkaisulta.
Nykyään sähköautot myydään ekologisuudella ja päästöttömyydellä. Osittain tämä pitää paikkaansa. Pelkkä ajaminen ei tuota ollenkaan päästöjä, koska sähkömoottorissa ei pala mikään. Sähköauton hiljainen kyyti todella tuntuu tulevaisuudelle ja ympäristöystävälliselle. Todellisuudessa sähköautojen ympäristöystävällisyys on lähinnä markkinointitemppu. Ihmisille jätetään kertomatta, kuinka paljon sähköautojen akkujen valmistus tuottaa päästöjä ja kuinka paljon se kuluttaa luonnonvaroja. Jyri Paretskoin mielipidekirjoituksessa ”Harkitsetko sähköauton ostoa? – Sähköauto on vain välivaihe siirryttäessä ympäristöystävällisimpään vetyautoon” (Iisalmen Sanomat 26.10.2021) otetaan kantaa sähköautoilun ympäristöystävällisyyteen ja perehdytetään samalla asiaan kertomalla faktoja sähköautojen haitoista. Paretskoi kritisoi vahvasti sähköautojen markkinointia ja sen luomaa ympäristöystävällistä kuvaa.
Sähköautojen suosion takana ei kuitenkaan ole vain myyjien markkinointi. Suomessa autojen verotus menee hiilidioksidipäästöjen mukaan, eli sähköautoissa ei ole juurikaan veroja. Vanhahkojen dieselautojen vuosittainen käyttövoimavero lähentelee tuhatta euroa, joissakin tapauksissa se menee jopa yli. Todellisuudessa dieselautojen päästöt ovat hyvin maltilliset. Tällä hetkellä vastuu kestävästä kulutuksesta on siis lähes kokonaan kuluttajilla. Kuluttajan on perehdyttävä todellisuuteen ja suhtauduttava kriittisesti markkinointiin, ja tässä tapauksessa myös valtion kannusteisiin.
Osissa tapauksista kuluttamisen haitat tiedostetaan ja vastuuton kulutus on tietoinen valinta. On lähes mahdotonta nykypäivänä olla kuulematta esimerkiksi halpojen, massatuotettujen vaatteiden, eli pikamuodin varjopuolista, mutta silti ihmiset ostavat niitä. Näistä varjopuolista puhuu myös Jaakko Keso videollaan ”Näin pikamuoti vaikuttaa ympäristöön” (youtube.com 16.1 2019). Keso mainitsee videollaan useamman ongelman liittyen pikamuotiin ja nettikauppaan. Vaatteet ostetaan usein netistä ja videolla mainitaan, että noin puolet netistä tilatuista vaatteista palautetaan. Tämä siis tuottaa valtavasti päästöjä täysin turhaan.
Olen myös itse osallistunut tähän nettishoppailuun. Ostin farkut alennuksesta netistä, kuvissa ne näyttivät ihan hyvälle, mutta en tykännytkään niistä ja päätin palauttaa. Nettisivustolla luvattiin 100 päivän ilmainen palautusoikeus, joten vaatteiden palautus onnistuisi silloin, kun itselle sopii. Ensimmäistä kertaa tuli mietittyä oikeasti ostamisen seurauksia, kun olin palauttanut paketin. Farkut oli todennäköisesti tehty Kiinassa, tilasin ne Euroopasta, josta ne toimitettiin Siilinjärvelle pakettiautomaattiin. Kävin hakemassa paketin autolla ja lopulta vein sen takaisin. Tulipahan tuettua ainakin logistiikka-alan yrityksiä. Lopulta rahat palautettiin kokonaisuudessaan takaisin tililleni. Sain siis pienellä vaivannäöllä tuotettua melko paljon päästöjä. Toivottavasti farkut kuitenkin kelpasivat vielä myytäväksi.
Kestävä kuluttaminen ei kuitenkaan ole ainoastaan ympäristön huomioimista. On tärkeää myös perehtyä siihen, millaisissa oloissa tuotteet on tuotettu ja mitä muita seurauksia niillä on. Keso mainitseekin halpatyövoiman, jolla pikamuodin vaatteet tuotetaan. Lisäksi, kun vaatteen heittää pois tai palauttaa sen, se ”dumpataan Afrikkaan myyntiin niin pienellä rahalla, että se tuhoaa paikallisen vaatebisneksen”, kuten Keso mainitsee videollaan. Useissa tapauksissa, esimerkiksi juuri pikamuodissa ongelmia on jokaisella osa-alueella. Ongelmat siis kasautuvat ja painottuvat tietyille aloille, joissa yritykset perustuvat nettikauppaan ja massatuotantoon.
Joskus taloudellinen tilanne voi kuitenkin olla sellainen, että ei ole varaa valita. Silloin on mentävä halvimmalla vaihtoehdolla, joka on usein juuri se haitallisin kaikilla osa-alueilla. Itselle opiskelijana tuntuu melko kaukaiselta puhua uuden sähköauton hankinnasta. Realistisempaa tässä vaiheessa on miettiä esimerkiksi juuri vaatteiden kohdalla omaa kulutusta. Usein hieman kalliimpi vaate tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi, jos sitä voi käyttää jopa useamman vuoden. Samalla yleensä tukee vastuullisia yrityksiä, sillä merkkivaatebrändit yleensä huomioivat myös kuluttamisen haitat, tai ainakin niistä saa sellaisen kuvan.
Kun ne kuluttajat, joilla siihen on mahdollisuus, hieman perehtyisivät tuotteeseen ennen ostopäätöstä ja pysähtyisivät miettimään, millaisia vaikutuksia ostamisella on, voisi sillä tavoin vähentää huomattavasti kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Mikäli ihmiset ostaisivat ainoastaan vastuullisilta yrityksiltä, joiden toiminta on läpinäkyvää, pysyisi talouskasvun kannalta välttämätön kuluttaminen käynnissä, mutta sen haittavaikutukset olisivat minimaaliset. Tämä pakottaisi kaikki yritykset siirtymään kohti vastuullisuutta jokaisella osa-alueella ja kuluttaminen ei olisi enää negatiivinen asia.
Opiskelija 23C
