Vappuperinteet maailmalla

Vappuperinteisiin yhdistyy myös muualla maailmassa työläisten ja kevään juhlistaminen.

Vap­pu on kan­sain­vä­li­nen juh­la­päi­vä ja mo­nis­sa mais­sa ylei­nen va­paa­päi­vä, jota juh­li­taan 1. tou­ko­kuu­ta eri­tyi­ses­ti län­si­mais­sa. Suo­mes­sa vap­pua pi­de­tään ke­vään, työ­väen ja yli­op­pi­lai­den kar­ne­vaa­li­juh­la­na, ja mo­net juh­li­vat päi­vää juo­mal­la si­maa ja syö­mäl­lä munk­ke­ja tai tip­pa­lei­piä. 

Vaik­ka vap­pu oli ja meni tä­män vuo­den osal­ta, pe­reh­dy­tään­pä vie­lä sii­hen, min­kä­lai­sia mui­den mai­den vap­pu­pe­rin­teet ovat.

Ke­vadpü­ha 

Ke­vadpü­ha eli Vi­ron vap­pu on suo­ma­lais­ta vap­pua muis­tut­ta­va, mut­ta ei kui­ten­kaan täy­si ko­pio. Vi­ron vap­pu on usein hil­jai­sem­pi juh­la­päi­vä, jol­loin mo­net ei­vät bi­le­tä vaan viet­tä­vät ren­toa va­paa­päi­vää te­ke­mäl­lä piha­töi­tä. Kui­ten­kin opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa vap­pu on mer­ki­tyk­sel­li­nen, ja sil­loin ta­pah­tu­mi­na on pal­jon mo­nen­mois­ta yö­joo­gas­ta pubi­suun­nis­tuk­seen. 

 

La Fête du Tra­vail 

La Fête du Tra­vail eli työn juh­la on rans­ka­lais­ten hil­lit­ty vap­pu-va­paa­päi­vä. Rans­kas­sa vap­pua ei vie­te­tä rie­hak­kaas­ti vaan rau­hal­li­sis­sa mer­keis­sä. Yleis­tä on viet­tää ai­kaa lä­heis­ten kans­sa tai vain ren­tou­tua hy­väs­sä seu­ras­sa. Täl­löin on myös ta­pa­na an­taa lä­hei­sil­le kie­lo­ja tuo­maan on­nea ja am­mat­ti­yh­dis­tyk­sien kul­ku­eet ylei­ses­ti kier­te­le­vät ka­tu­ja. 

 

Val­borg 

Val­borg on ruot­sa­lai­nen ke­vään ja va­lon juh­la, jol­loin toi­vo­te­taan kesä ter­ve­tul­leek­si ja kar­ko­te­taan pa­hat hen­get. Val­bor­gin ai­kaan mo­net polt­ta­vat ke­vät­sii­vouk­sen ros­kat vap­pu­ko­kois­sa, jot­ta pa­hat hen­get ja noi­dat läh­ti­si­vät pois. Myös ke­vää­seen liit­ty­vien lau­lu­jen lau­la­mi­nen kuo­ros­sa on hy­vin suo­sit­tu tapa viet­tää Val­bor­gia. 

 

Lei Day 

Lei Day on Ha­vai­jil­la vie­tet­ty juh­la, joka al­kaa yleen­sä tou­ko­kuun en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä ja jat­kuu pit­käl­le yö­hön. Lei Dayn ai­ka­na ha­vai­ji­lai­set kan­ta­vat oman saa­ren­sa ku­kis­ta teh­ty­jä kuk­ka­sep­pe­lei­tä eli lei­tä kau­las­sa. Juh­laa juh­li­taan muun mu­as­sa lein te­ke­mi­sen, an­ta­mi­sen ja pi­tä­mi­sen pe­rin­tei­den yllä­pi­tä­mi­sek­si sekä Ha­vai­jin kult­tuu­riin juhl­mi­sek­si. Jo­kai­sel­la saa­rel­la on oma lei-kuk­ka, joka edus­taa omaa saar­ta.  

Día del Tra­ba­jo 

Día del Tra­ba­jo eli työ­läis­ten päi­vä on Mek­si­kos­sa ja La­ti­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa juh­lit­tu juh­la, joka on työ­vä­en­lii­keen juh­la­päi­vä. Työ­läis­ten päi­vää juh­li­taan 1. tou­ko­kuu­ta eli Suo­mes­sa va­pun­päi­vä­nä. Yleis­tä juh­la­päi­vä­nä on näh­dä työ­väen mie­len­o­soi­tuk­sia ja pa­raa­te­ja siel­lä tääl­lä. Juh­la ei siis poik­kea pal­joa suo­ma­lai­sen va­pun ide­as­ta. 

 

Läh­teet: 

 https://www.mtvuu­ti­set.fi/ar­tik­ke­li/nain-vap­pua-vie­te­taan-maa­il­mal­la/3365974  

https://al­ma­nak­ka.hel­sin­ki.fi/ajan­koh­tais­ta/va­pun-viet­toa-eri-poh­jois­mais­sa  

https://www.is.fi/mat­kat/art-2000000178626.html  

-Mil­li Yli­ha­ka­la

Yhes­sä - Sii­lin­jär­ven lu­kio 5/20267.5.2026